Tämän laskurin avulla voit todeta, kuinka ison hiilijalanjäljen arkielämäsi jättää maapallolle. Laskuri auttaa sinua myös tunnistamaan omaa hiilijalanjälkeäsi kasvattavat tekijät.
Tietoa hiilijalanjäljestä
Hiilijalanjälki tarkoittaa ilmastokuormaa, joka syntyy esimerkiksi tuotteen tai toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Hiilijalanjäljen yksikkö ilmoitetaan massana eli tonneissa, kiloissa tai grammoissa. Suomalaisen keskivertoihmisen hiilijalanjälki on vuodessa noin 10 300 kg.
Ilmastokuormitus aiheuttaa ilmastonmuutosta. Ihmisen toiminnan aiheuttama ilmaston lämpeneminen on yksi ihmiskunnan suurimmista kriiseistä, ja sen kielteiset seuraukset ovat jo nyt nähtävissä monin eri tavoin.
Hiilijalanjäljen syntyminen
Tavallisten ihmisten hiilijalanjälki jaetaan suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorista päästöistä käy esimerkkinä autolla ajaminen, epäsuorista päästöistä joukkoliikenteen käyttäminen. Myös vaikkapa juuston ostaminen aiheuttaa epäsuoria päästöjä.
Suurin osa ihmisten hiilijalanjäljestä muodostuu ruuasta, liikkumisesta, asumisesta sekä yleisestä kulutuksesta. Joidenkin tekojen hiilijalanjälki on nolla, eli ne ovat hiilineutraaleja. Tällainen toiminta ei vaikuta ilmaston lämpenemiseen.
Keskimääräinen suomalainen hiilijalanjälki muodostuu melko samankokoisista osa-alueista. Prosentuaalisesti suurimman osuuden muodostaa asuminen (33 %). Toiseksi suurin osa on tavarat ja kulutus (25 %), kolmas matkailu ja liikenne (22 %) ja neljäs ruoka (20 %).
Tapoja pienentää hiilijalanjälkeä
Asuminen
Asumisessa hiilijalanjälkeä kasvattavat muun muassa lämmitys ja energian käyttö kotona. Ilmastovaikutuksia voi pienentää esimerkiksi käyttämällä lämmitykseen maalämpöä tai ilmalämpöpumppua. Kotiin kannattaa myös tehdä energiakartoitus. Sähkö kannattaa vaihtaa vihreään sähköön, mielellään tuulisähköön. Sähkön kilpailutus tästä.
Liikkuminen
Lentomatkailu kasvattaa hiilijalanjälkeä voimakkaasti. Jo esimerkiksi yhden lentoloman vaihtaminen junalomaan tekee hiilijalanjäljelle ihmeitä. Myös autoilu aiheuttaa paljon päästöjä. Mahdollisuuksien mukaan automatkoja kannattaa vaihtaa pyöräilyyn. Harkitse, voisitko vaikkapa pyöräillä työmatkasi tai pitää yhden etäpäivän viikossa.
Ruoka
Ruokavalion paras ympäristöteko olisi korvata liha kasviksilla. Lihatuotteet aiheuttavat noin 45 prosenttia suomalaisen ihmisen ruokavalion ilmastovaikutuksesta ja maitotuotteet 20 prosenttia. Eläinperäisten tuotteiden tilalle voi valita esimerkiksi palkokasveja tai vastuullisesti pyydettyä kalaa, erityisesti villikalaa. Myös ruokahävikki kannattaa minimoida.
Tavaroiden ja palveluiden kulutus
Uusien tavaroiden ostamista kannattaa välttää, jos hankinta ei ole pakollinen. Tavaroita kannattaa ostaa mahdollisimman paljon käytettynä, ja omat turhat mutta käyttökelpoiset tavarat kannattaa poisheittämisen sijasta laittaa kierrätykseen.
Päästömaksut
Päästömaksut eivät pienennä ihmisen jättämää hiilijalanjälkeä, mutta niiden avulla voi vähentää päästöjä toisaalla. Päästömaksujen avulla toteutetaan esimerkiksi erilaisia uusiutuvan energian hankkeita tai kasvatetaan hiilinieluna toimivaa metsää.